Yksi odotusajan jännittävimmistä kysymyksistä on monelle tulevalle vanhemmalle: kumpi meille on tulossa?
Toiset arvailevat vauvan sukupuolta jo ensimmäisistä raskausoireista lähtien, kun taas osa haluaa säilyttää yllätyksen synnytykseen asti. Vaikka erilaiset uskomukset ja veikkaukset kuuluvat odotuksen iloon, varma tieto sukupuolesta saadaan vasta synnytyksen jälkeen. Toki vauvan sukupuoli voi paljastua myös ultraäänitutkimuksen yhteydessä, mutta sukupuolen selvittämisen sijaan tärkeintä on että vauva voi hyvin. Samalla on hyvä pitää mielessä, ettei ultraäänitutkimuksia ole tarkoitettu tehtäväksi pelkästään sukupuolen selvittämistä varten.
Milloin vauvan sukupuoli voi näkyä ultrassa?
Vauvan ulkoiset sukupuolielimet alkavat kehittyä jo varhaisessa raskaudessa, mutta niiden tarkka erottaminen ultraäänitutkimuksessa ei ole vielä ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana mahdollista. Useimmiten sukupuolta voidaan arvioida melko luotettavasti raskausviikosta 16 eteenpäin. Tällöinkin näkyvyyteen vaikuttavat monet tekijät, kuten vauvan asento, lapsiveden määrä sekä käytettävissä oleva ultraäänilaite.
Monelle odottajalle ensimmäinen mahdollisuus saada tietoa sukupuolesta tulee rakenneultran yhteydessä raskausviikoilla 19–22. Tuolloin vauvan rakenteita tutkitaan muutenkin tarkasti, ja usein myös sukupuoli on nähtävissä.
Miksi sukupuolta ei aina saada selville?
Tekniikka on ajan saatossa kehittynyt huomattavasti, mutta siltikään vauva ei aina halua paljastaa salaisuuttaan. Joskus vauva on tutkimuksen aikana sellaisessa asennossa, että sukupuolielimet eivät näy riittävän hyvin. Vauva voi esimerkiksi istua jalat ristissä, kääntyä pois näkyvistä tai liikkua juuri ratkaisevalla hetkellä. Tällöin sukupuolen arviointi ei ole mahdollista tai siitä ei voida antaa riittävän varmaa arviota.
Jos sukupuoli voidaan nähdä ultrassa selkeästi, arvio on yleensä hyvin luotettava. Täyttä varmuutta ei kuitenkaan voida luvata ennen syntymää, ja mieli voikin olla toisinaan malttamaton. Näissä malttamattomuuden hetkissä on hyvä muistaa, että juuri vauvan sukupuoli ei yleensä ole se tekijä, joka tekee raskausajasta merkityksellisen!
Harvinaisissa tapauksissa vauvan asento tai näkyvyys voivat johtaa virhearvioon. Siksi terveydenhuollon ammattilaiset puhuvatkin yleensä sukupuoliarviosta eikä varmistetusta tiedosta. Suurimmalle osalle perheistä tieto pitää kuitenkin paikkansa.
Kaikki eivät halua tietää
Aikaisemmin sukupuolen selvittäminen ultrassa oli monille itsestäänselvyys, mutta nykyisin perheet voivat tehdä asian suhteen monenlaisia valintoja. Osa odottavista haluaa tietää sukupuolen mahdollisimman aikaisin, ja kokee sen auttavan valmistautumaan vanhemmuuteen ja konkretisoimaan tulevaa vauvaa. Jotkut järjestävät sukupuolenpaljastusjuhlia tai jakavat muutoin tiedon läheisilleen nopeasti.
Osa odottavista taas kokee, että yllätys kuuluu odotusaikaan ja haluavat kuulla vastauksen vasta synnytyssalissa. Kumpikaan tapa ei ole oikea tai väärä. Tärkeintä on tehdä juuri sellainen valinta, joka tuntuu omalle perheelle sopivalta.
Moni odottaja kuulee raskausaikana erilaisia uskomuksia vauvan sukupuolesta. Väitetään esimerkiksi, että voimakas pahoinvointi tarkoittaisi tyttöä, matalalla oleva vatsa poikaa tai että vauvan sykkeestä voisi päätellä sukupuolen. Nämä uskomukset ovat hauskaa ajanvietettä ja kuuluvat monen odottajan raskauskokemukseen, mutta tutkimusnäyttö niiden paikkansapitävyydestä on heikkoa. Todellisuudessa raskausoireet kertovat paljon enemmän yksilöllisestä raskaudesta kuin vauvan sukupuolesta.
Tärkeintä on vauvan hyvinvointi
Vaikka sukupuoli kiinnostaa monia odottajia, ultraäänitutkimuksen tärkein tehtävä on seurata raskauden etenemistä sekä vauvan vointia ja kehitystä. Monelle vastaanotolta jääkin mieleen ennen kaikkea hetki, jolloin näkee vauvan liikkuvan, kuulee sydämen sykkeen tai saa ensimmäisen kunnollisen vilkaisun tulevaan perheenjäseneen.
Sukupuoli voi olla yksi osa odotuksen jännitystä – mutta kaikkein tärkeintä on tieto siitä, että vauvalla on kaikki hyvin.
PALAA TAKAISIN