Tyypillinen työpäiväni Perhe-Artella – Onko sellaista olemassakaan?

Viime kerralla lupasin kirjoittaa tyypillisestä työpäivästäni. No, tuskin sellaista onkaan. Jokainen päivä on niin erilainen ja koostuu monesta osa-alueesta. Palapeli muuttuu päivän mukaan sellaiseksi, että asiakkaita voimme palvella hyvin ja ammattitaidolla. Päiväni saattaa kuitenkin mennä vaikka näin:

Aamu alkaa kotihoidon asiakkaan luona. Muistisairas asiakas odottaa jo aamupalaa ja aamutoimia. Rupattelun saattelemana asiakas saa aamupalan ja lääkkeet. Samalla seuraan hiukan asiakkaan vointia ja mielialaa. Autan lääkkeiden otossa, sillä tänään on selvästi huonompi aamu. Muistisairaalla voi olla erilaisia päiviä voinnin suhteen. Hommat kun on tehty, niin puhelimeeni onkin tullut viesti toimistolta. Pieni poika on tulossa Pika-Apuun sillä lapsi on ollut kuumeinen jo pari päivää ja nyt silmät punoittavat ja kutiavat.

Ajan toimistolle ja jo kauas näen, että pienellä on silmätulehdus. Meillä onkin yleislääkäri juuri pitämässä vastaanottoa, ja hän vahvistaa diagnoosin. Poika saa tarvittavat lääkkeet samalla kun kirjoitan äidille pari päivää hoitovapaata sairaan lapsen vuoksi. Jos lääkäriä ei olisi juuri saatavilla, niin soittaisin lääkärille, joka hoitaisi puhelinreseptin apteekkiin. Lapsen sairastaminen on rankkaa koko perheelle. Tuntuu hyvältä, kun poika saa nopeasti avun ja pääsee kotiin päiväunille normaaliin aikaan. Äitikin voi hetken huilata: univelkaa on varmasti.

Matka jatkuu

Pika-Avun jälkeen hyppään taas auton rattiin ja jatkan kierrostani. Käyn jakamassa lääkkeet, laitan välipalaa, juon kahvit asiakkaalla ja huomaan, että asiakkaan mieliala on tänä aamuna apea. Tsemppaan asiakasta ja yritän kannustaa häntä vaikka ulkoiluun. Mielikin pysyy virkeämpänä, kun käy välillä ihmisten ilmoilla. Lopulta asiakas virkistyy. Tunnemme jo niin hyvin, että halaan häntä lähtiessäni. Asiakas kiittää käynnistä ja toivotamme toisillemme hyvät päivänjatkot.

Matka jatkuu asiakkaalle, jonka liikkuminen on huonoa. Otan hänet auton kyytiin ja vien asioille. Yksin hänen olisi mahdoton selviytyä reissusta. Asiakkaan mieli virkistyy, kun hän pääsee hiukan pois kotoa ja juoksevia asioita tulee hoidettua. Ehdimme myös juoda kahvit kauppakeskuksen vilinässä.

Käyn vielä nappaamassa yhdet verinäytteet matkanvarrelta asiakkaalta ja toimitan kaupunginsairaalaan. Sää on huono ja asiakas ei jaksanut aamulla lähteä jonottomaan laboratorioon. Hän ei ole meillä säännöllisenä kotisairaanhoidon asiakkaana, käymme vain silloin tällöin hakemassa näytteet.

Kello alkaakin olla jo niin paljon, että ajan toimistolle. Siellä minua odottaa asiakas, joka haluaisi tietää hemoglobiininsa. Hänellä ei ole lääkärin lähetettä. Ilman sitäkin näytteenotto kuitenkin onnistuu. Vastaukset hän saa parissa päivässä.

Ei kahta samanlaista päivää

Ennen kotiinlähtöä kurkistan vielä huomista päivää. Huomenna menenkin ottamaan asiakkaalta katetroimalla virtsanäytteen. Omaishoitaja epäilee vaimollaan virstatieinfektiota, mutta näytettä ei häneltä ole saanut. Näyttäisi listalla olevan myös haavanhoito. Pitäisikin miettiä jokin uusi hoito haavaan, sillä se ei ota parantuakseen. Ehkäpä olisi hyvä varata lääkärille kotikäyntiaika. Lisäksi on pari tuttua kotisairaanhoidon asiakasta. Huomaan työlistallani myös vauvan punnituskäynnin. Sellainen on siis huominen päiväni: täysin erilainen kuin tämä päivä!

Mukavaa päivää!

Eija