Oletteko tekin törmänneet tähän: Istut maha pyöreänä bussipysäkillä, kun yhtäkkiä tunnet täysin vieraan ihmisen käden vatsallasi kokeilemassa joko pienokainen potkii. Pelkkä ajatus tästä saa niskavillat nousemaan pystyyn. Muistan edelleen kuinka ahdistavalta tuntui, kun minulle täysin tuntematon ihminen ”hyvää hyvyyttään” koskettaa kehoani ilman lupaa. Ihan kuin minun olisi pitänyt olla kiitollinen tästä kunniasta.  Jos en olisi…

Lue lisää

Vauvan sukupuoli on  yhä yksi raskaudenajan vaietuista tabuista Suomessa. Suurin osa vanhemmista selvittää raskausaikana tulevan vauvansa sukupuolen. Jo plussatestistä lähtien monesti kytee ajatus jommasta kummasta sukupuolesta. Vaikka useimmille sillä ei ole varsinaista merkitystä, niin ajatusleikki tyttö-/poikakatsaasta on varsin mainio. Toisaalta jos perheessä on jo vaikkapa poika niin uudesta tulokkaasta saatetaan toivoa tyttöä. Sukupuoli on mahdollista…

Lue lisää

Minulta kysytään usein, kuka valitsee yksityisen neuvolan raskauden seurantaan. Perhe-Arten palveluiden pariin hakeutuneilla asiakkailla syitä on monia. Asiakkaat toivovat iltaan painottuvia vastaanottoaikoja tai haluavat varmistaa, että raskautta seuraa koko raskauden ajan yksi ja sama henkilö. Asiakkaina on myös ulkomaalaisia, jotka eivät kuulu julkisen äitiysneuvolan piiriin. Kyseessä voi yhtä hyvin olla ensisynnyttäjä puolisoineen, joka kaipaa laajaa…

Lue lisää

Odotuksen aikana odotukset kasvavat. Lähestyvää uutta elämää hahmotellaan mielessä monelta kantilta. Etukäteen varmaksi tietää vain sen, että synnytyksen jälkeen elämä on erilaista. Suurin osa tuoreista äideistä käy läpi täysin luonnollisen lyhyen ”Baby bluesiksi” kutsutun vaiheen, mutta kaikista synnyttäneistä äideistä arvion mukaan 10-26 % sairastuu synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Positiivisesta näkökulmasta ajatellen peräti 74-90 % synnyttäneistä ei…

Lue lisää

Muutamia hetkiä sitten kerroin Maijun ja minun käyneen päivittämässä osaamistamme synnytyspelko-koulutuksessa. Aihe on viikottain mielessä työn kautta ja koulutuspäivän jälkeen päätin, että kirjoitan aiheesta Perhe-Arten blogiin. Ymmärrän, etten voi mitenkään tuntea yksilöllistä kokemusta pelosta, mutta toivon ajatusten herättävän toivoa avun saamisesta ja rinnalla kulkevista kätilöistä, ihmisistä. Samalla muistan monen kollegan jakaneen riittämättömyyden tunteen kiireen vuoksi…

Lue lisää