Synnytysvalmennus on vuosien saatossa tutkittu, mitattu ja kehitetty asia. Alkuvuodesta 2017 myös Perhe-Artessa pilottiryhmän voimin pureuduttiin siihen mitä synnytysvalmennus parhaimmillaan on.
Ryhmämuotoista synnytysvalmennusta luotsasi kaksi kätilöä ja koko valmennuksen sisältö suunniteltiin vastaamaan juuri niihin kysymyksiin, joita neljällä ensimmäistä lastaan odottavalla parilla oli. Synnytysvalmennukseen osallistuvien omien kysymysten ympärille rakennettu valmennus varmistaa yksilöllisyyden hoidossa ja kohtaamisessa. Pilottiryhmä kokoontui kerran viikossa yhteen kahden tunnin ajaksi ja kertoja oli yhteensä kolme.
Valmennuksen alussa sovittiin, että mitään ei salata tai ohiteta. Kätilöt vastasivat rehellisesti turvallisin, pehmein sanoin, välillä myös huumoria hyödyntäen. Synnytysvalmennuksessa myös normalisoitiin myyttejä ja tabuja.
Ladies first
Ihan ensimmäisellä kerralla jätettiin vielä miehet kotiin. Yksikään tärkeä kysymys ei siis jäänyt kysymättä, kun ensimmäistä kertaa synnytykseen valmistuvat odottavat äidit saivat kysyä myös ne intiimeimmätkin kysymykset, joista ei puolison kuullen ole luontevaa keskustella. Kysymykset koskettivat seksuaalisuutta, kehon muutoksia raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen. Aidosti hyödyllistä on saada kokeneelta kätilöltä vinkit siitä, miten käydä vessassa synnytyksen jälkeen siten, että kirvelisi mahdollisimman vähän. Kun asioista oli keskusteltu valmennuksen naisten kesken, vei kukin kotiin puolisolle kokoontumiskerran annista sen mikä oli luontevaa keskustella.
Itse synnytykseen valmistautumista
Kätilön ammattitaidon turvin pystyy johdattamaan synnytyksen vaiheisiin, mitä synnytyksessä voi tapahtua ja miltä mikäkin asia tuntuu. Näiden teemojen ympärille rakentui toinen ja kolmas synnytysvalmennuksen kerta. Osallistujille tuli tutummaksi erilaiset avautumisvaiheen asennot, kivunlievitysmahdollisuudet ja kätilöiden opastuksella tehtiin mielikuvaharjoitteita. Synnytysvalmennuksen myötä opittiin tunnistamaan oman kehon viestejä, luottamaan omaan naiselliseen voimaan ja ottamaan vastaan tietoa. Näin löydettiin vaihtoehtoja, joita synnytyksessä vastaantulevissa tilanteissa voisi käyttää. Henkisessä repussa pitää olla riittävästi eväitä kohdata myös niitä tilanteita, jotka pääsevät yllättämään ja muuttamaan suunniteltua suuntaa.
Uuden edessä
Tärkeitä teemoja synnytysvalmennuksessa olivat myös vauvan adaptaatio synnytyksen jälkeiseen elämään ja vauvan hoito. Ryhmässä käsiteltiin varhaisen vuorovaikutuksen syntymisestä, rehellisistä vanhemmuuden tunteista, synnytyksenjälkeisestä masennuksesta, imetyksestä ja siihen liittyvistä asioista.
Hyvä synnytysvalmennus valmistaa niin kehollisesti kuin mielensisäisestikin. Tietävä ja valmistautunut nainen, synnyttää rauhallisemmin ja hakee voiman itsestään. Tiedon karttumisen myötä on myös puolison helpompi toimia tukena ja auttaa synnytyksen edetessä. Vaikka synnytys ei menisikään täydellisen suunnitelman mukaan, mutta jos sekä synnyttäjä että tukena oleva tietää mitä tämä merkitsee synnytyksen kulun kannalta ja on saanut riittävästi keinoja toimia muuttuneessa tilanteessa, kokemus synnytyksestä voi siltikin olla voimaannuttava.
Jokainen nainen synnyttää yksilöllisesti. Jokaisella naisella ja perheellä on oikeus tietää riittävästi mitä synnytyksen aikana tapahtuu, miksi tapahtuu ja mitä pystyy itse hallitsemaan, mihin vaikuttamaan. Tieto ja valmistautuminen vahvistavat. Perhe-Arten synnytysvalmennuksen tavoitteena on voimaannuttaa synnyttäjää niin, että hän luottaa omaan kehoonsa ja sen taitoon synnyttää, antaa naiselle rohkeutta kuunnella omaa kehoaan sekä tarjota puolisolle tai tukihenkilölle taitoja ja keinoja, joilla parhaiten tukea ja auttaa synnyttäjää.
PALAA TAKAISIN