Synnytys jaetaan kolmeen osaan; avautumis-, ponnistus- ja jälkeisvaiheeseen. Näistä avautumisvaihe jaetaan vielä lisäksi latenssi- ja aktiiviseen vaiheeseen. Eri tutkimuslähteitten mukaan latenssivaiheeksi katsotaan aika, jolloin kohdunsuu on avautunut 4–6 cm. Latenssivaiheessa kohdunsuun avautuminen on yleensä hidasta etenkin ensisynnyttäjillä, koska fysiologisesta näkökulmasta ensi- ja uudelleensynnyttäjien kohdunkaulakanavat käyttäytyvät eri tavoin. Ensisynnyttäjillä kanava ensin lyhenee ja sen jälkeen lähtee avautumaan, kun taas uudelleensynnyttäjillä nämä tapahtuvat samanaikaisesti. Joskus synnytys toki käynnistyy lapsivedenmenolla ilman supistuksia, ja näissä tilanteissa on hyvä ottaa yhteyttä omaan synnytyssairaalaan jatko-ohjeiden saamiseksi.
Latenssivaihe on usein ensisynnyttäjälle väsyttävää ja turhauttavaakin aikaa. Supistuksia voi tulla kivuliaina epäsäännöllisen säännöllisesti jopa vuorokauden – parin ajan (tai ne voivat välillä myös loppua kokonaan alkaakseen taas myöhemmin uudestaan) ja lepääminen on usein haastavaa nukkumisesta puhumattakaan. Kotona joutuukin usein tasapainoilemaan levon ja kivunlievityksen välillä. Kivunlievitysvaihtoehdot kotona ovat rajalliset sairaalaympäristöön verrattuna, mutta toisaalta taas tuttu kotiympäristö voi auttaa rentoutumisessa paremmin kuin sairaala.
”Hyvällä synnytysvalmennuksella on suuri merkitys siihen, miten turvalliseksi synnyttäjä kokee olonsa kotona ja valmennuksen avulla synnyttäjän tietoisuus eri kivunlievitysvaihtoehdoista sekä oman kehon tuottamasta informaatiosta lisääntyy.”
Kotona kivunlievitykseen voi käyttää vaikkapa TENS-laitetta, minkä tuottamat sähköimpulssit estävät kipusignaalien välittymistä aivoihin sekä lisäävät kehon hyvänolon hormonien, endorfiinien ja oksitosiinin, tuotantoa. Muita hyviä vaihtoehtoja kivunlievitykseen ovat lämmin suihku/kylpy, liike esimerkiksi tanssin muodossa tai jumppapallolla lantiota pyöritellen, äänen käyttö, hieronta ja erilaiset rentoutumismenetelmät.
Tutkimusten mukaan ensisynnyttäjien epätietoisuus synnytyksen vaiheesta aiheuttaa usein epävarmuutta ja halun hakeutua sairaalaan varhaisessa vaiheessa. Toisaalta tutkimuksista käy ilmi, että liian varhainen hakeutuminen sairaalaan lisää synnytyksenaikaisten toimenpiteiden riskiä, joten on varsin perusteltua ohjata synnyttävää naista pysymään kotona niin kauan, kuin se suinkin synnyttäjästä turvalliselta ja mahdolliselta tuntuu. Hyvällä synnytysvalmennuksella on suuri merkitys siihen, miten turvalliseksi synnyttäjä kokee olonsa kotona ja valmennuksen avulla synnyttäjän tietoisuus eri kivunlievitysvaihtoehdoista sekä oman kehon tuottamasta informaatiosta lisääntyy.
Kirjoittaneet
Sanna Pietiläinen, Marjaana Lepistö ja Riikka Keränen
Kätilö (AMK)
Kätilötyön kehittämisen ja johtamisen YAMK-opiskelijat
Metropolia ammattikorkeakoulu
Lähteet
Kukko, Sanna-Kaisa & Uotila, Jukka 2021. Synnytyksen latenssivaihe ja sen hoito. Lääkärilehti 4/2021: 196–200.
NICE. National Institute for Health and Care Excellence 2017. Intrapartum care for healthy women and babies. Clinical guideline. https://www.nice.org.uk/guidance/cg190/chapter/Recommendations#latent-first-stage-of-labour Viitattu 17.11.2022.
PALAA TAKAISIN