Vauvan sukupuoli on yhä yksi raskaudenajan vaietuista tabuista Suomessa. Suurin osa vanhemmista selvittää raskausaikana tulevan vauvansa sukupuolen. Jo plussatestistä lähtien monesti kytee ajatus jommasta kummasta sukupuolesta. Vaikka useimmille sillä ei ole varsinaista merkitystä, niin ajatusleikki tyttö-/poikakatsaasta on varsin mainio. Toisaalta jos perheessä on jo vaikkapa poika niin uudesta tulokkaasta saatetaan toivoa tyttöä.
Sukupuoli on mahdollista selvittää ultraäänellä jo viikoilta 16 lähtien, mutta myös verikokein kolmannen raskauskuukauden lopulla. Moni miettii että saako omaa toivettaan sanoa ääneen: onko reilua toivoa jompaa kumpaa sukupuolta kun kaikki vanhemmuudesta haavailevat eivät ylipäätään saa lasta?
Aina tulevan vauvan sukupuoli ei kiinnosta vauvan vanhempia itseään yhtä paljon kuin ympärillä olevia. Monet kahden tytön äidit kuulevat ainaista utelua siitä, että vieläkös meinaatte yrittää poikaa? Ja sama toisin päin. Sukulaiset ja tuttavat saattavat joskus suhtautua tökeröstikin tulevan vauvan sukupuoleen, ja jopa pettyä, jos sukupuoli ei ole heitä miellyttävä.
Naiset kertovat useammin toiveensa julki mutta sukupuolen perään usein mainitaan kliseinen fraasi ”kunhan lapsi on terve”. Eihän kukaan toivo lapsestaan sairasta tieten tahtoen mutta sillä pehmennetään ilmaistua toivetta. Ja jos toive sukupuolesta ei toteudu niin useimmiten kuitenkin vauvalla on kaikki hyvin. Monesti ajatellaan, ettei vauvan sukupuoleen saisi pettyä. Mutta on kuitenkin tärkeää sallia itselleen erilaiset tunteet asiasta ja kuulostella niitä. Millaiset unelmat, haaveet ja odotukset jäävät nyt mahdollisesti toteutumatta?
On todettu että äidinrakkaus syttyy nopeammin kun hyväksyy oman pettymyksensä vaikka tunteet olisi hävettäviäkin, koska pettymyksen kieltäminen voi monesti pidentää kriisiä. Vanhemmat saattavat kokea voimakastakin syyllisyyttä siitä, että on toivonut erityisesti jompaa kumpaa sukupuolta. Aihe kun on meillä edelleen tabu.
Mikäli huomaa, ettei pettymyksestä ole helppoa päästä eteenpäin, kannattaa asia ottaa puheeksi neuvolassa. Sitä kautta on mahdollista päästä keskustelemaan myös esimerkiksi neuvolapsykologin kanssa. Joitain äitejä on auttanut pelkästään se, että kirjoittaa ajatuksistaan vaikka päiväkirjaan. Raskausaika on kuitenkin pitkä ja kuukausien aikana tapahtuu mielessä monenlaista. Usein alun mahdollinen pettymys laantuu ja uteliaisuus tulevaa lasta kohtaan kasvaa sukupuolesta riippumatta.
Oletko miettinyt sitä, miksi halusit juuri tietyn sukupuolisen lapsen ? Tyttöjen äiti saattaa kaivata perheeseen myös pientä poikaa, jotta näkee, millainen pieni poika perheessä kasvaisi, kun vastaavasti poikien äiti monesti miettii äidin ja tyttären yhteisiä juttuja. Vauvat ovat luonteeltaan erilaisia jo vauvoina, ja mielikuvat herkistä tytöistä ja raisuista pojista saattavat olla todellisuudessa päinvastaiset. Tärkeintä olisi kohdata lapsi yksilönä, ei vain sukupuolena.
Lopuksi, vaikka sukupuoli olisikin ollut sinulle aluksi pettymys niin luota siihen, että opit rakastamaan lastasi. Yhteiset imetyshetket, lähellä pitäminen ja mm. vauvahieronnat on todettu vaikuttavan positiivisesti varhaisen vuorovaikutuksen ja kiintymyssuhteen muodostumiseen. Äidin luonnollinen oksitosiinihormoni muuttaa äitiä synnytyksen jälkeen vauvalle vastaanottavaiseksi. Tämä lienee luonnon tapa sitouttaa äitiä ja lasta yhteen sukupuolesta riippumatta.
Kun vauva syntyy, on elämääsi juuri tullut uusi, ihana pieni ihminen joka tarvitsee sinua eniten maailmassa. Antaudu rakastamaan häntä ja elämänmittainen yhteinen matkanne alkaa.
Kirjoittaja: Kati / Perhe-Arte
PALAA TAKAISIN