Raskauden aikaiset uniongelmat ovat varsin yleisiä ja onneksi monesti väistyviä. Alkuraskaudessa olo on monesti väsynyt ja unen tarve huomattavasti tavallista suurempi. Alkuraskauden väsymys on varsin tavallista ja yleensä kestää ensimmäisen kolmanneksen. Joskus väsymyksestä huolimatta unen laatu voi olla erilaista, uni saattaa olla kevyttä ja yöt levottomia. Yöllä täytyy nousta vessareissuille, ja joskus pahoinvointi ja närästys saattavat valvottaa ja tehdä nukkumisesta haastavaa. Myös hormonitoiminnan muutokset voivat lisätä levottomia öitä ja aiheuttaa unettomuutta.
Raskaudessa keho ja mieli käyvät läpi suuria muutoksia, myös tavanomaiset unettomuuden aiheuttajat kuten stressi tai ahdistus voivat olla vahvasti läsnä raskauden eri vaiheissa. Loppuraskaudessa närästys, sikiön liikkeet ja unenaikaiset hengityshäiriöt kuten kuorsaus saattavat vaikeuttaa nukkumista. Toisinaan raskaus saattaa lisätä unenaikaisia liikehäiriöitä kuten levottomat jalat -oireyhtymä (RLS) ja periodiset unenaikaiset raajojen liikkeet -oireyhtymä (PLMS). Nämä voivat haitata nukahtamista ja heikentää unenlaatua.
Pitkittyessään uniongelmat vaikuttavat vointiimme kokonaisvaltaisesti, jokainen tunnistaa ikävän ja kiukkuisen olon jo yhden huonosti nukutun yön jäljiltä. Huonosti nukuttujen öiden määrän kasvaessa myös niiden vaikutukset kasvavat ja helposti saattaa syntyä kierre, jonka katkaisu voi olla omin avuin vaikeaa. Pitkittyessään unettomuus vaikuttaa odottajan mielialaan, toimikykyyn ja fyysiseen vointiin. Riittävästä unensaannista tulee huolehtia myös siksi, että voimia riittäisi raskauden jälkeen myös vauvasta huolehtimiseen.
Ota uniongelmat puheeksi
Raskausaikana uniongelmia tulee pyrkiä tunnistamaan ja hoitamaan aktiivisesti. Uniongelmat kannattaa siis ottaa aina puheeksi neuvolassa. Raskausaikana unettomuutta hoidetaan pääasiassa lääkkeettömästi, mutta vaikeissa ja pitkittyneissä uniongelmissa myös lyhyt aikaista lääkehoitoa saatetaan joutua harkitsemaan. Hoitamattomalla unettomuudella voi olla kauaskantoiset vaikutukset koko perheen hyvinvointiin.
Unen laatuun pyritään vaikuttamaan poistamalla ensin kaikki mahdolliset stressitekijät. Unelle tulee varata riittävästi aikaa ja iltaisin rauhoittuminen ennen nukkumaan menoa tulee aloittaa hyvissä ajoin. Älylaitteiden käyttöä sängyssä olisi hyvä välttää ja tarvittaessa voi rentoutua ennen nukkumaan menoa, joko lukemalla tai kuuntelemalla musiikkia. Liikunta edistää myös hyvää unenlaatua, joten myös päivittäisestä liikunnasta voi olla apua.
Säännöllisen uni ja päivärytmin ylläpitäminen ongelmatilanteissa on tärkeää. Seuraamalla unta esimerkiksi päiväkirjan avulla voi auttaa tunnistamaan mahdollisesti unenlaatua heikentäviä tekijöitä.
Loppuraskaudessa ja synnytyksen lähetessä olo on monesti väsynyt ja unen tarve lisääntyy. Tämä on täysin luonnollista. Kehon valmistautuessa tulevaan synnytykseen tulee riittävästä levon ja unen saannista huolehtia. Oksitosiini ja melatoniini kulkevat käsi kädessä. Aivojemme käpyrauhanen käynnistää melatoniinin erityksen pimeällä ja suurimmillaan sen tuotanto on n. klo 02-04 yöllä. Melatoniini tukee oksitosiinin toimintaa, ja siksi sen riittävä eritys loppuraskaudessa on tärkeää. Tässä saattaa siis myös piillä syy siihen, miksi suurin osa synnytyksistä käynnistyy yöaikaan.
PALAA TAKAISIN