Onnea kaksin verroin

2.2 vietämme Kaksosten Päivää. Vuoden teemana on Kohtaa kaksonen yksilönä, millä halutaan tuoda esille sitä, että jokainen kaksonen tai kolmonen on aina oma persoonansa. Suomessa kaksosia syntyy noin 800 perheeseen vuosittain, kolmosia vain reiluun kymmeneen perheeseen. Kaksosraskaudet jaetaan identtisiin ja epäidenttisiin raskauksiin, näistä epäidenttisiä on noin 70%.

Kun raskaus alkaa hedelmöityksestä, monikkoraskauksissa hedelmöityy joko kaksi munasolua (epäidenttinen) tai yksi munasolu jakautuu alkuvaiheessa kahtia (identtinen). Naisen raskausoireet voivat olla voimakkaammat ja oireet voivat alkaa jo hyvin varhaisessa vaiheessa, mutta tässäkin yksilölliset vaihtelut ovat täysin normaaleita. Kaksosraskaus todetaan viimeistään ensimmäisessä seulaultraäänessä noin 12. raskausviikon tietämillä, samalla selvitetään myös, minkä tyyppinen kaksosraskaus on kyseessä. Monikkoraskaudet totta kai voidaan havaita myös aiemmillakin raskausviikoilla, mikäli odottava äiti hakeutuu alkuraskauden ultraäänitutkimukseen. Me täällä Perhe-Artella saamme siis toisinaan kertoa vanhemmille iloisia tuplaonnitteluitakin, mikä useimmiten aiheuttaa tulevissa vanhemmissa hämmennystä ainakin aluksi. Joskus äidillä voi jo vastaanotolle tullessaan olla epäilys monikkoraskaudesta, mutta usein kuitenkin asiasta kuuleminen tulee aivan täytenä yllätyksenä asiakkaillemme. Pyrimme jo tässä kohtaamisessa kertomaan pääpiirteitä kaksosraskauden seurannasta ja toki kaikesta siitä, mitä ultralla pystymme näkemään. Joskus alkioilla tai sikiöillä voi olla pientä eroa kasvuissa, jolloin suosittelemme kontrolliajan varaamista viikon­ – parin päähän kasvujen varmistamiseksi.

Kaksosraskaus on aina ns. riskiraskaus, jota seurataan neuvolassa ja lisäksi erikoissairaanhoidon puolella äitiyspoliklinikalla viimeistään raskauden puolivälistä eteenpäin. Yleisin kaksosraskaus on siis epäidenttinen, jolloin sikiöt kehittyvät omissa kalvopusseissaan ja niillä on omat istukat. Mitä vähemmän kaksosilla on raskausaikana yhteistä, sitä pienemmät ovat riskit. Kaikista harvinaisin tyyppi on niin sanottu mono-mono-raskaus (n. 1% esiintyvyys), jolloin sikiöillä on yhteiset sikiökalvot sekä yhteinen istukka. Tässä riskit ovat kaikista suurimmat, ja raskauden seuranta on todella tiivistä, synnytystapa on Suomessa myös aina elektiivinen eli suunniteltu sektio. Suurimpia kaksosraskauden riskejä ovat sikiöiden alhainen syntymäpaino sekä ennenaikainen synnytys – noin puolet kaksosista syntyy ennen raskausviikkoa 37.

Tuplaten onnea – tuplasti huolia?

Odottavan äidin keholle kaksosraskaus on yleensä raskas. Raskausaikana kohtu on rv 28 kohdalla kaksosraskaudessa samankokoinen kuin yksöisraskaudessa lasketun ajan kohdalla. Eli jo pelkästään kohtu joutuu venymään äärimmilleen monikkoja odotettaessa. Useimmiten kaksoset syntyvät noin rv 36 tienoilla, keskimäärin kaksosvauva painaa noin 2,5kg syntyessään. Synnytystavaksi pyritään valitsemaan alatiesynnytys, taustat (raskauden kesto, sikiöiden tarjonta, raskauden kulku, äidin mahdolliset aiemmat synnytykset) huomioiden.

Raskauden seurannan osalta neuvolassa kaksosraskaus etenee pääpiirteittäin samaa kaavaa kuin yksöisraskauskin, mutta käyntejä voi olla tarvittaessa enemmän sekä useimmiten monikkoja odottava perhe tarvitsee enemmän tukea ja apua vauva-arjen järjestelyissä jo raskausaikana. Kaksosia odottavalle perheelle on tarjolla tukea myös Suomen Monikkoperheet Ry:n kautta, järjestön alueyhdistykset tarjoavat mm. monikkoperheille suunnattuja valmennuksia, vertaistukea ja perhelomia.

Kaksosten odottaminen ja arjessa eläminen on varmasti monilta osin vaativaa, mutta toisaalta kaksosten kanssa pääsee kokemaan myös tuplasti iloa ja rakkautta!

Onnea kaikille monikkoperheille!

Terkuin, Sanna

Ps. 3.3 vietetäänkin sitten Kolmosten Päivää.